Batam
Katsoin hotellihuoneessa Aasian Talenttia kaksi päivää. Tällä kertaa ei osunu toi majoituspaikan lokaatio kovin hyvin. Singaporen hostellikokemuksen jälkeen halusin itselleni yksityisyyttä. Löysin hotellihuoneen 6€/ yö. Perille päästyäni (kolmen väärän hotellin jälkeen, miksi samalla saarella pitää olla 6 red doorz-ketjun hotellia...) havaitsin olevani keskellä ei mitään. Ympärillä oli paikallisilla tehtailla työskentelevien asuntoja ja ainut aktiviteetti vaikutti olevan Wakeboarding joka ei kyllä oo mun laji. Mä en pysy pysytyssä laudalla edes rinteessä, kenties sit köyden perässä vedessä. Parin päivän aikana mitä olin Batamilla, kävin kerran kävelemässä paikallisten asuntojen läheisyydessä. Aikuiset tuijotti minua ja lapset meni piiloon. Totesin, et kerran olen näin outo, taidan pysyä huoneessani. Ei sillä, ei se huonoa tehnyt. Joskus loma lomastakin tulee tarpeeseen.Jakarta
Lensin Batamilta Jakartaan. Lentoaika oli lähemmäs pari tuntia, joten nyt huomasi jo olevansa koneessa. Kun laskua aloitettiin, minun päähäni alkoi sattua ihan tajuttoman paljon. Päänsärky loppui kun renkaat koskettivat maata. Toivottavasti tulevaisuudessa jokainen laskeutuminen ei ole noin kivulias, vaan se johtui vaikka nuhaisesta nenästä tai siitä että olin lentänyt viikon sisään kaksi kertaa.
 |
| Jakarta. Kaupunki oli iso, saasteinen, hektinen ja sekava. Kuvassa saastesumua ja muutama talo. |
Koska Jakarta oli niin sekava ja moottoripyöriä täynnä huomasin hakeutuvani joka päivä siellä ollessani ostoskeskuksiin. Niissä oli kivan viileää, kaikkia aktiviteetteja ja ihanan hiljaista. Siis äänimaailmaltaan, ihmisiä kyllä riitti. Mutta kukaan ei kovin paljon huutanu ja tööttäilly. Tutustuin Jakartan MRT:hen (tavallaan metro), ja se oli kieltämättä seikkailu. Yritin päästä käymään Monas- monumentilla. Ensin menin metroasemalle, hetken pyörittyäni huomasin ettei missään lue mitään millään kielellä mitä ymmärrän. Eikun kokeilee josko osaisi vain ostaa lipun googlen avustuksella. No ei onnistu. Siihen tarvitsee ensin ostaa matkakortti. Sitten ladata rahaa ja sitten vasta suunnata portille. Lopulta kaikki tämä on suoritettu ja matka voi alkaa. Kattelen mapsistani et seuraava pysäkki olisi minun. Juna pysähtuu, mutta ovet eivät aukea. Hetken kuluttua juna matkaa jatkaa. Olo on vähän että häh. No ei se mitään, seuraavalla pysäkillä pois ja oottelemaan takaisin menevää junaa. Paluumatkalla, sama homma. Totesin maailman olevan minua vastaan ja palasin hostellille hieromaan haavojani. Kysäisin respasta ja kyllä, junan ei pitäisi pysähtyä kyseisellä pysäkillä, se on remontissa. Ei se kyllä sille minusta näyttäny. Ehkä syy kuulutettiin, mutta enhän minä sitä ymmärätänyt. Lopulta menin monumentille moottoripyörätaksilla.
 |
| Monas. Alaosassa oli museo jossa kerrottiin Jakartan vaiheet. Monas on muistomerkki itsenäisyydelle joka saatiin Alankomaalaisilta. Mun on vaikea ymmärtää koko historian vaihetta, kun on pitänyt vallata alueita ja väittää omakseen. |
 |
| Yksi kymmenestä ostoskeskuksesta. Näissä on vaikka mitä! Lapsille löytyy kokonaisia huvipuistoja, ravintoloita enenmmän kuin Helsingisä ja yhden muotinäytöksenkin pääsin todistamaan. |
1) Pakkaa rinkkasi illalla. Ei keskellä yötä, eikä super aikaisin aamulla kun pitää ehtiä laivaanjunaanlentokoneeseen.
2) Älä torkuta. Me kaikki muut olemme kyllä hereillä ekasta hälytyksestä ja saatamme haluta nukkua.
3) Älä pölli/piilota tavaroita.
4) Älä käytä toisen sänkyä sun tavaroiden säilytykseen. Älä myöskään levittäydy kaikkiin naulakoihin ja nauloihin ja koko lattialle.
5) Kukaan muu ei ole kiinnostunut youtube-videosta mitä katsot, joten tee se kuulokkeilla.
6) Sano hei.
-Stu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti