Juna Kuala Lumpurista Penangiin oli vaatimattomat 3 tuntia myöhässä. Juna asemalla ei tarvinnut onneksi pitkästyä yksin, sillä tutustuin pariskuntaan alankomaista. Siinä oli sitten sopivasti kolme tuntia aikaa miettiä elämää ja suunnitella tulevaa reissua. Itsehän tuttuun tapaan en oikein edes tiennyt mihin olin menossa. Pariskunta jakoi minulle suunnitelmansa Penangia varten, heillä oli kaikki suunniteltuna! Ja ajatuksena reissata 6kk aasiassa ja sitten 6kk australiassa. Mä en ikinä ois pystyny tuollaiseen suunnitelmallisuuteen, hyvä jos huomenna tiedän mihin olen menossa.
 |
| Tämmösiä ehdotuksia Penangille, Hollanniksi tietysti. |
 |
Junalotossa kävi täysosuma,
tilaa oli vaikka muille jakaa ja rinkka näkösällä. |
Juuri kyseisellä hetkellä kun olin luovuttamassa, menossa tiskille pyytämään rahani takaisin, ja vaihtavani suuntaa Genting Highlandsiin, tulee kuuluutus. Juna saapuu 15 min kuluessa.
Juna oli suorastaan tylsä verrattuna Thaimaaseen. Missä oli kaupustelijat ja miksi kaikki istuivat kiltisti omilla pehmustetuilla paikoillaan? Eikä ollu ees yhtään kanaa. Okei, kyllähän tämä 4 tunnin matka maksoi noin 5 kertaa enemmän kuin Thaimaassa, mut mä aloin tykästyä hallitsemattomaan kaaokseen junissa.
Penang on tunnettu ruuastaan, mä söin ekana päivänä mäkkärissä. Enkä oikein edes löytänyt mitään erityisen hyvää. Popiahia testasin se oli hyvää! Vähän niinkuin kevätkäärylettä, mutta lettuun tehtynä. Sisällä salaattia, kastikkeita ja kanaa. Ehkä pähkinää. Ihan supertarkkaan en nähnyt, kun täti pyöräytti rullat hurjaa vauhtia.
 |
| Myös majoituslotossa oli hyvä tuuri! Välillä nämä kapselit on ihan kivoja. |
 |
| Polkupyöräkisu |
 |
| Tämmöinen oli paloaseman seinässä, mielestäni ajatus on hyvä. |
Penangissa on paljon katutaidetta ja käytinkin yhden aamupäivän kokonaan etsiäkseni niistä kuuluisimpia. Harmikseni en ollut ainut ja osa maalauksista oli haalistunut vuosien myötä. Löysin kuintenkin useita hienoja teoksia joita ei oltu listattu turistikarttaani. Pidin näistä "omista" löydöistäni jopa enemmän kuin varsinaisista turistihoukutin kuvista. Kuvista ei näy, mut päivä oli pilvetön ja ihan järkyttävän kuuma. Kaupunkialueella ei kunnolla pääse tuulemaan, joten ilma seisoo ja aurinko paahtaa. Tämä oli varmaan mun reissun hikisin päivä, oli pakko mennä sitä karkuun hostellin oleskelutilaan.
Penang Hill
Penangin mäki. Miten sen nyt viisaasti sanoisi suomeksi. Ihan nättiä oli, ylös vei samantyyppinen vuoristojuna kuin Prahassa. Itse Penang Hill oli noin tunnin bussimatkan päässä George Townista jossa majapaikkani sijaitsi. Tämä paikka oli valloitettu erilaisin muistomyymälöin, joista en kovin nauti. Alueella sulassa sovussa vierekkäin hindutemppeli, buddhalainen temppeli ja muslimien moskeija kirjaimellisesti vierivieressä. Muutenkin Malesia antoi kosketuspintaa sille, että eri uskonnot voivat elää sovussa rinnakkain.
Penang hillillä oli erimittaisia luontopolkuja joista suomalaisena valitsin sen keskipitkän. Polulla piti olla mittaa noin 4km joka koostui siitä että mentiin mäkin alas ja sitten ylös. Ylöspäin tullessa oli hiki. Tukkani näytti sille, että olin käynyt suihkussa. Totuuden ollessa kuitenkin toisin. Pikku mäkitreeniin jälkeen totesin, että nyt kohti hostellia ja suihkua.
 |
| Luotopolulta löytyi söpö pikku toukka, ota en halua sisätiloihin kanssani. |
 |
| Luontopolun alku. Tässä vaiheessa olisi pitänyt aavistaa et kuvassa näkyvä alamäki pitää vielä tulla ylöskin. |
Penangin Kansallispuisto
Olin edellisenä päivänä jutellut espanjalaisen pariskunnan kanssa ja he kertoivat olevansa menossa seuraavana aamuna Penangin kansallispuistoon. Totesin tämän olevan kiva ajatus ja päätin aamulla hypätä bussiin. Pariskunta istui nousi bussiin minun muutama pysäkki minun jälkeeni ja naurettiin yhdessä sattumalle. Mitään ei siis oltu eilen sovittu, mutta siinä sitä oltiin menossa samaan aikaan samaan suuntaan. Hauskinta tässä oli se, että pariskunta oli eilen hypännyt pois väärällä pysäkillä, noin pari kilometriä ennen penang hilliä. Itse jäin silloin bussiin ja matkustin ihan perille asti. Tällä kertaa kuitenkin noustiin samalla pysäkillä pois
Kansallispuistossa pystyi valitsemaan tekeekö ilmaisen vaelluksen, vai maksaako veneille kuljetuksesta. Olin itse tullut vaeltamaan ja espanjalaiset halusivat ottaa veneen, joten hajaannuimme taas. Toistaiseksi en heihin ole törmännyt, maailma on tosin pieni, joten kaikki on mahdollista.
 |
| Alkuosa luontopolusta oli ylämäkeä, nää levähdyspaikat tuli niin tarpeeseen. |
 |
| Tämä oli jännä. Aurinko paistoi, mutta polku oli melkein koko matkan varjossa puiden muodostaman katon takia. |
Luontopolun päässä oli kilpikonnien kasvatuspaikka. Siellä oli työntekijä, joka kertoi työstään seuraavaa: yöllä hän kävelee rantaa edes takaisin ja etsii kilpikonnien munia. Jos niitä löytyy hän siirtää ne suojatulle alueelle ja joko hautaa ne hiekkaan (tulee kilpikonnapoikia) tai jättää ne pinnan tuntumaan (tulee kilpparityttöjä). Tämä prosessi on säädelty ja munista haudotaan tasaisesti molempia. Minusta on vain niin outoa ajatella, että lämpötila vaikuttaa kuoriutuvan poikasen sukupuoleen. Alueella oli myös kuntoutuvia kilpikonnia sekä päivän vanhoja poikasia. Ne oli niin söpöjä! Poikasia pidetään altaassa viikon kuoriutumisen jälkeen ja sitten ne lasketaan mereen.
 |
| Lastenallas. Alanurkassa näkyy päivän vanhoja kilpparpoikasia. |
-Stu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti